TAVOITTEET

 

Vuonna 2015 vahvistetussa strategiassa Riihimäen Teatterin yhdeksi tavoitteeksi määritellään digitaalisen yleisötyön edelläkävijyys vuonna 2020. Tätä strategian tavoitetta on lähdetty toteuttamaan #digiteatterin kautta.

Riihimäen Teatterin lähtökohdat työskentelylle

Riihimäen Teatterin resurssien näkökulmasta hyppy digitaalisen yleisötyön edelläkävijäksi tuntuu suorastaan järjettömältä. Riihimäen Teatterilla ei ollut olemassa olevaa teknistä välineistöä, eikä digitaalisten kanavien erityisosaamista. Näin ollen alusta asti on ollut selvää, että toiminta pyritään järjestämään teknisesti mahdollisimman kevyesti ja osaamista kartutetaan tekemisen kautta.

Teatterin näkökulmasta valitut tekniset välineet ovat olleet sellaisia, jotka ovat käytössä nykyihmisen perusarjessa. Käytännössä suurin osa työstä on tehty älypuhelimella, tietokoneella ja sanelukoneella ilman erityisiä ohjelmistoja. Tämän lisäksi #digiteatterin käyttöön on hankittu muutamia lisävarusteita, joilla kuvaamista on pyritty helpottamaan. Tällaisista lähtökohdista työtä voidaan ajatella teknisesti helposti haltuunotettavana ja mahdollisena.

Riihimäen Teatterin johtoajatus #digiteatterin toiminnassa on ollut sallia erilaiset kokeilut. Koska teatterin organisaation sisällä ei ole ollut aiempaa osaamista taiteellisen sisällön tuottamiseen sosiaalisen median välineisiin, on toiminnan raameiksi määritelty puhtaasti taiteelliseen sisältöön keskittyminen ja kaupallisen tai markkinoinnillisen sisällön välttäminen. Tällä rajauksella #digiteatterin sisältöjä on tuotettu.

#digiteatterin digitaiteilijoiksi valikoituivat ohjaaja ja esitystaiteilija Maria Oiva, sekä lavastaja ja mediataiteilija Jyrki Pylväs. Maria Oivalla on vankka kokemus esitystaiteen puolelta kokemuksellisten ja osallistavien esitysten toteuttamisesta ja tämän lisäksi jo aiempaa ymmärrystä digitaalisten kanavien käytöstä taidesisällön tuottamisessa. Jyrki Pylväs on työskennellyt pitkällisesti lisätyn todellisuuden kanssa ja tehnyt siihen liittyviä teoksia muun muassa Metaria ry:n puitteissa.

Tuotannollisesti #digiteatteri on täysin irrallinen toimija Riihimäen Teatterin perustoiminnasta. Rajapinta teatterin pysyvän organisaation ja #digiteatterin välillä on ollut hyvin kapea, joka on osaltaa aiheuttanut haasteita #digiteatterin sisältöjen esiintuomisessa teatterin perusasiakkaille ja muille työntekijöille.

Maria Oiva: #digiteatterin taiteelliset lähtökohdat ja tavoitteet

Rahoitus hankkeelle varmistui loppuvuodesta 2016, jolloin varsinainen työ hankkeen parissa alkoi vuoden 2017 alussa. Valmista viitekehystä tai kiinnekohtaa teatterikentällä ei toiminnalle ollut, joten työ alkoi toisistaan irrallaan olevien idea-aihioiden ympärillä. Suuntia oli useita: teknisiä, muotoon liittyviä, strategisia/metodisia sekä aiheeseen ja sisältöihin liittyviä.

Jyrki Pylvästä ja minua kiinnosti ajatus sosiaalisesta mediasta näyttämönä: millaisia muotoja siinä olisi mahdollista olla ja millä kaikilla alustoilla? Keskeisenä oli kysymys teatterin ytimessä olevasta elävästä, reaaliaikaisesta esityksestä, sekä kohtaamisesta suhteessa digitaalisuuteen. Millainen dialogi yleisön kanssa voisi mahdollistua? Katsojuuden määrittelyä ja etsimistä, mahdollinen osallistuminen ja sen tavat? Mitä on taiteilijuus tässä yhteydessä ja siihen liittyvä kysymys jaetusta tekijyydestä?

Entäpä tarinankerronta? Millaisesta dramaturgiasta ja estetiikasta puhumme? Minkälaisia muotoja välineet mahdollistavat, mitä ne kaihtavat? Meillä kummallakin on taustaa kaupunkia näyttämönä käyttävien esitysten parissa ja sen soveltaminen kiinnosti.
Halusimme soveltaa “open source” -työtapaa, jossa dokumentoidaan työskentelyä avoimesti ja julkisesti.

Olimme aloittamassa luonteeltaan hidasta, uutta esityksen aluetta kartoittavaa hanketta. Se pitää sisällään oletuksen siitä ettei konkreettista, näkyvää ulostuloa välttämättä synny nopeasti. Halusimme löytää rinnalle sisältöjä, jotka näkyisivät ulos heti ja jotka olisivat myös artikuloitavissa yksinkertaisesti.

 

Riihimäen Teatterin tavoitteet #digiteatterille

Riihimäen Teatterin strategian näkökulmasta on ollut tärkeää laajentaa käsitystä yleisötyön tekemisestä ja sen digitaalisista sovelluksista. Suomalaisella teatterikentällä sosiaalista mediaa ja sähköisiä kanavia käytetään kohtuullisen aktiivisesti. Sosiaalisen median ja muiden sähköisten kanavien käyttö on kuitenkin rajoittunut markkinoinnin ja viestinnän välineeksi. #digiteatterin lähtökohtana on käyttää sosiaalisen median kanavia taiteellisen prosessin näkökulmasta. #digiteatterin tarkoituksena Riihimäen Teatterin näkökulmasta on digitaalisen yleisötyön käytön aktiivinen kehittäminen suomalaisella teatterikentällä.

#digiteatterin toiminnan kautta Riihimäen Teatteri tavoittelee

  • lisääntynyttä teatterin ja yleisön mahdollisuutta dialogiin,
  • mahdollisuutta lisätä teatterin palveluiden saavutettavuutta ja vähentää paikkasidonnaisuutta,
  • kehittää digitaalisen yleisötyön toimintatapoja taiteellista prosessia tukevaksi ja taiteellisesti itsenäisemmäksi kokonaisuudeksi,
  • tuottaa kaupallisiin välineisiin taidesisältöjä.